Rovaniemi repii ja rakentaa

Jostain syystä koirajutut ovat jääneet blogissani lapsipuolen asemaan, sijalle on noussut rakentaminen. Ja että uutta voidaan rakentaa pitää purkaa vanhaa rakennuskantaa.
Miten niin vanhaa? Rovaniemi hävitettiin maan tasalle 40-luvulla, vain muutama rakennus jäi tuhoamatta. Ne harvat ovat nyt kunnostettuja sekä suojeltuja, tietääkseni.

Repimisvuorossa on Korkalovaaran peruskoulu, valmistunut -57 arkkitehti Jorma Järven suunnittelemana. Historiikki kertoo Järven koulusuunnitelmissaan ottaneen nimenomaan huomioon lasten mittakaavan, luonnonvalon ja ympäristön.

Surullista, siitä on tullut yksi näitä homekouluja.
Miksi minä tästä kirjoitan? Tässä koulussa esikoiseni aloitti koulutaipaleensa muutettuamme Rovaniemelle. Minulle itsellenikin tämä rakennus on ollut tärkeä maamerkki kävellessäni tai pyöräillessäni kaupungille.

Rovaniemi skannaa pyörätiensä

Kevät on saapunut niin vauhdilla Rovaniemellekin ettei kamerani ole mukaan ehtinyt. Syyttävä sormi voisi osoittaa peilissä näkyvää hahmoa, sillä tuntuu olevan paljon muuta mielessä kuin kameran ulkoilutus.

Pyörätiet ovat sulaneet, harjakone on lakaissut talven hiekotushiekat ja vesisade huuhtonut pölyt pois. Polkupyörästä on pyyhitty talven pölyt, kumit pumpattu ja pyöräilykypärän kunto tarkastettu, enää vain tekosyyt voivat estää kameran ulkoilun!

Tämän aamun uutinen Lapin radiossa kertoo, että Rovaniemi skannaa pyörätiensä. Se kaipaa pyöräilijöiltä vinkkejä ongelmakohdista. Hyvä niin, niihin talkoisiin minäkin osallistun!

Rovaniemen kaupunki parantaa pyöräteidensä kuntoa. Pyöräteiden kunto on jo kartoitettu ja tärkeimmät pyörätiet aiotaan myöhemmin myös skannata. Tavoittena on tutkia Rovaniemen pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunto ja ohjata kunnossapidon resurssit ja toimet oikeisiin kohteisiin.

Jalkapalloa

RoPS aloittaa kauden sulin jaloin

Kun muualla Suomessa perutaan Veikkausliigan avauskierroksen liigapelejä, on RoPS saanut maaliskuusta asti harjoitella kuivalla ensiluokkaisella nurmikentällä. Lämmitettävä tekonurmi antaa RoPS:lle lentävän lähdön Veikkausliigaan. Tavoitteena on olla vähintään sarjan kuudes.

En ole erityisen kiinnostunut urheilusta enkä edes jalkapallosta, vaikka kummipoikani Hannu pelaa ja on vieläpä hyväkin siinä. Ja vaikka espanjalaisten TV:stä peliä seuraavien tunnelma tempaisi minutkin imuunsa...

Mutta tuo ylläoleva Lapin radion sivulta kopioimani uutinen kutkuttaa :D
Varsinkin, kun ROPS - FC Lahti-peli ensi keskiviikkona on siirretty pelattavaksi rovaniemellä!

Lapinaukea

Kirjoitin jo hiukan Lapinaukeaa ympäröivästä aidasta helmikuussa jutussa 'Lisää dissainia'
Lapinaukean sorapohjainen urheilukenttä häviää ja paikalle rakennetaan kerrostaloja. Tietenkin myös aita häviää ja samalla monet mielestäni hienotkin graffitit.
Paikalla on monelle rovaniemeläiselle koiraharrastajalle haikeita muistoja, minullekin. 80-luvulla siellä järjestettiin monena vuonna Rovaniemen juhannusnäyttely. En malta olla muistelematta Roopen menestystä juuri tuolla kentällä;SERT  ROP ja RYP2

Alla joitakin poimintoja aidan kuvituksesta.

Keväisiä kuulumisia

Kuukauden päivät on aurinko helottanut päivät päästään pilvettömältä taivaalta. Talven taamoma ihmisriepu on saanut karistaa pimeän tuoman melankolian harteiltaan ja nauttia sydämensä kyllyydestä valoisuudesta ja puhtaassa luonnossa samoilusta.

Olen löytänyt tästä rakkaasta Korkalovaarastani ennen käymättömiä paikkoja, jotka toki olen tiennyt täällä olevan. Kiitos moottorikelkkailijoitten ne ovat olleet jalankulkijankin tavotettavissa.
Kuvan paikka on Mäntyvaaran suljettu kaatopaikka, joka lumen peittämänä on puhdas ja kaunis kuin paraskin tunturi !

arghhhhh....

Bloggeri on tehnyt omia säätöjään... muutokset eivät tallennu....en saanut muutetuksi blogiani ennalleen enkä jaksa taistella sen kanssa toistaiseksi enempää...
Ellen saa palautettua ulkoasua mieleisekseni lopetan bloggaamisen !

Totta tai ei

Hmmmhhh...eilen oli aprillipäivä ; )

Valinnan vaikeus

Olen keskittynyt viimeaikoina enemmän uuteen, siispä haluan palata hiukan taaksepäin mietteissäni. Mietin jälleen lemmikin valintaa..tai paremminkin sen vaikeutta. 

Elämässäni on ollut koiria, joista jokainen on ollut tärkeä omana itsenään. Jokainen niistä on jakanut jonkun vaiheen elämässäni, ollut paras kumppani.
Olen perehtynyt koiran lajinomaiseen käytökseen, oppinut lukemaan koiran elekieltä, ja samalla paljon myös itsestäni niitä kouluttaessani.

Pitkä aika ilman lemmikkiä on antanut tilaa uusille ajatuksille, lähinnä lemmikin lajista. Miksi sen pitäisi välttämättä olla koira?
Kissa? Niitäkin minulla on ollut ja sitä myötä jonkinlainen ymmärrys myös kissasta lemmikkinä.
Ennakkoluulottomana ja impulsiivisena eläjänä olen harkinnut myös kaksijalkaisen lemmikin ottamista..............
Tarkastelussa on ollut useasta vaihtoehdosta myös hiukan erikoisempikin yksilö, ulkomaantuontiuros. Kuten aina näissä tapauksissa on syytä tarkastella huolellisesti vastaavatko lemmikistä saadut tiedot todellisuutta. Tosin jalostuskäyttö tässä tapauksessa on poissuljettu. 

Seuraava lemmikki Taivaanrannalla voisi siis olla pystyasennossa kahdella jalalla  kulkeva ja mahdollisesti englanniksi ääntelevä. Trimmauksessakin pääsisin helpolla, vain päänalueen siistiminen riittää : )