Hae tästä blogista

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Kevään korva

Pitkästä aikaa hiukan saivartelua suomen kielestä. Tässä kevään korvalla säät ovat vuoroin hellineet ja vuoroin piiskanneet luonnossa liikkujaa. Kevään korva? Mitenkähän ulkomaalainen sen ymmärtäisi? Täytynee kysyä heiltä.
Tai miten tämä kulunut fraasi: käydään ensin saunassa ja syödään sitten vasta? Entä ärtymystä aiheuttava kellojen siirtely? Alavilla mailla hallanvaara?
Olimme maahanmuuttajataustaisen ystäväni kanssa ulkoilemassa joen jäällä ja saimme siellä kokeilla pilkkimistä, matokin oli valmiina koukussa. Siitä sikisi kielikeskustelu sanaparista mato - matto. Ystävääni nauratti.

Muistakaapa siirrellä ne kellot ennen huomista aamua : )

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Täyttyi määrä päivien

Tänään oli vapaaehtoistyöni ensimmäinen lopullisen hyvästelyn aika.
Ystäväni,
sain kulkea rinnallasi kappaleen matkaa, kerätä muistoja, jakaa kokemuksia. Sain saattaa sinua aivan kuoleman portille saakka. Siirryit rauhallisesti rajan toiselle puolelle.
Kiitos yhteisistä hetkistämme ja retkistämme.

torstai 19. maaliskuuta 2015

Neuvokas kouluttaa 2

Kaksi koulutuspäivää takana. Mitä siitä jäi käteen?

Varsinaista uutta ei tällä kurssilla tullut esille. Tähän ikään ehtineenä omat kokemukset auttavat  ymmärtämään elämää yleensä, mutta ryhmässä erilaiset kokemukset ja kommentit avaavat näkökulmia. Omat luutuneet käsitykset kannattaa aika ajoin kyseenalaistaa.


Aivan kaikkea koulutuksen sisältöä ei tarvinnut etsiä omasta elämästä. Onneksi.
Koulutuksen tarkoitus on auttaa meitä vapaaehtoisia ymmärtämään kriiseissä eläviä tai niistä toipuvia kanssaihmisiämme. Ja ohjaamaan heitä ammattiavun piiriin silloin kun omat taidot ja tiedot eivät riitä.

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Netti

Vihdoinkin saan nauttia auringonpaisteen ja puhtaitten hankien kombinaatiosta! Yhdistelmä täydentyy me-kokemukseksi, kun siihen lisätään Mindi-pirpana.
Mindin emäntä loukkasi jalkansa ja tarvitsi apukäsiä koiranhoitoon, joten pirpana tuli Taivaanrannalle pariksi päiväksi.

Blogi on jäänyt vähälle huomiolle viimeaikoina, olen entistä enemmän päivittänyt naamakirjaa, koska siellä yhteys toimii lähes reaaliajassa.  Minusta on mukava seurata kaverien päivityksiä ympäri maailmaa. Naamakirjan idea on myöskin luoda uusia yhteyksiä kaverinkaveri-periaatteella.
Mutta ei ainoastaan uudet kaveripäivitykset tule huomioiduksi, vaan myös vuosikymmeniä jatkuneet ystävyydet tuovat iloa elämään. Sain yllättäen skype-puhelun  lähettipojalta, joka asuu perheineen Saksassa. Koiraharrastus on poikinut muitakin ulkomailla asuvia kavereita, joiden kuulumisia saan seurata facebookissa. Siis eläköön internet ja naamakirja : ) 
Internet on kuitenkin vain väline, todellinen yhteys edellyttää jotain yhteistä nimittäjää. Sellaista joka on tai on ollut osa elävää elämää.
Elävässä elämässä on enemmän sitä muuta kuin nettiyhteydet, vaikka ne ovatkin tärkeä osa yhteydenpitoa. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, kirjeet olivat aikoinaan yhteydenpitokeino kaukana asuviin sukulaisiin ja ystäviin. Mutta kuka enää viitsii kirjoittaa kirjeitä? Sähköpostikin toimii vain virallisemmissa asioissa. Some on vallannut - ja köyhdyttänyt? - ihmisten välisen seuraelämän.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Sukset narikassa




Suomen talvi on varsinainen takinkääntäjä, tuulella käyvä.
Olihan sitä pakkastakin, myönnetään. Mutta missä on se oikea keskitalvi hiihtokeleineen? Silkkaa vettä on satanut Rovaniemelläkin,  lämpötila plussan puolella viikkotolkulla. En marise, ihmettelen vaan.
En ole meteorologi enkä edes pessimisti, mutta ennustanpa meille pitkää epävakaista ja kylmähköä kevättä.
Toivottavasti olen väärässä.