Lumenpaisumus

Eilen aamulla oven avaus paljasti yöllä sataneen paksun nietoksen märkää lunta. Lumi oli liian raskasta kolattavaksi, oli helpompaa tehdä pihakäytävä palloa pyöritellen : ) Tänään yön yli jatkunut hiljainen vesitihku näytti tehneen tepposensa lumiukolle, päätön epämääräinen lumikasa aamuhämärässä tervehti oven avaajaa.

Rannoilla on rauhallista

Penkoessani kuviani löysin viereisen kuvan ajalta, jolloin harrastin enemmänkin kuvaamista. Kuva on Arktikumin rannasta.

Toisessa kuvassa, nyt syksyllä otetussa, on Suutarinkorvan silta.
Kun tyttösenä tulin Rovaniemelle ei tuota vieressä olevaa maantiesiltaa vielä ollut. Rautatiesilta oli kapea, juuri ja juuri kaksi henkilöautoa mahtui kohtaamaan. Silloin autojen renkaatkin olivat kapeampia kuin nykyisin  ja toisinaan hitaassa vauhdissa juuttuivat kiskojen ja siltalankun väliin.
Silta oli varsinainen pullonkaula Rovaniemeltä pohjoiseen suuntaavalle liikenteelle, kunnes nykyinen nelostien silta valmistui v. 1965.
Olen asunut niin kauan Rovaniemellä, että minulla alkaa olla omaa historiaa joka puolella kaupunkia.