Vesikelejä ja päivän tai pari kestäviä pakkasia, siinä se sään kuva. Ihan tyystin ei hiihtokelit kuitenkaan loppuneet, sen verran saimme sulaneen tilalle uutta lunta ja latukone kävi kiitettävästi höyläämässä reitit kuntoon.
En ole varsinaisesti hurahtanut tuohon hiihtoon, mutta nautin suuresti metsäluonnosta ja sen hiljaisuudesta. Liikkeen ja hengityksen rytmi tekee hiihtämisestä hiljaisuuden ohella meditatiivista.
Puhumattakaan sen terveysvaikutuksista. Vuosi taaksepäin aloitin säännöllisen parin tunnin kävelyn verenpaineen hillitsemiseksi, vaan eipä se tehonnut. Pillerit tuli käyttöön. Hiihdon myötä mittaustulokset ovat ollet loistavia ja toivonkin pääseväni eroon lääkkeistä.
Tarkoitus oli kirjottaa jonkinlainen joulujuttu, vaan olisko tää nyt vanhenemisen oire: säät ja lääkitykset puheenaiheena! En suostu!
Joulu taivaanrannalla vietetään tänä vuonna kuopuksen kanssa kahdestaan kun esikoinen kera rouvansa lähti Japaniin rouvan kotitanhuville.
Toivotan jokaiselle mieleistä joulunviettoa ja hyvää uutta vuotta!