Autiosaari

            

Mökit ovat puiden siimeksessä. Puut ovat varmaankin olleet rakennusaikana melko pieniä. Muistaakseni tuota pulpettikattoa käytettiin 60-luvulla. Ehtii siinä hidaskasvuiset havupuutkin venyä mittaa. Tosin noilla paksuimmilla männyillä on varmaan satoja vuosia ikää. 

On lapsilla ollut mahtavaa kiipeillä ja rakentaa majakin puuhun (ks. edellisen postauksen kuva)!

Tämmöinenkin 'haamu menneisyydestä' saarelta löytyy !

Liekö ollut lasten leikkipaikkana. Voisin uskoa, että varsinkin poikalapset ovat leikkineen postiauton kuljettajaa. Ja rahastajaa, joka vauhdissa heitteli lehtirullat tienvarren laatikoihin. Useimmiten osuen 😀 Tai sitten se on toiminut varastona.

Saarella ei ole mökkeilty vuosikymmeniin, ehkä sukupolvet ovat vaihtuneet eikä seuraava polvi ole enää kiinnostunut alkeellisesta elämästä. Tontit ovat kuitenkin yksityisomisteisia.  Ainutlaatuinen paikka kaupungin kupeessa ! Toivottavasti grynderit eivät saa tätä saarta kynsiinsä.

Iippa

Olemme Iipan kanssa käyneet tänäkin talvena lenkkeilemässä Vennivaarassa koirien kanssa. Tosin emme päässeet aivan samoille paikoin kuin viime vuonna, kelkkailijat ovat ajelleet vastakkaiseen suuntaan mastolta poroaidan ohi suolle.                                                Kaiholla muistelen viimekeväisiä hankikelejä! Onkohan niin, että taaksepäin katsellen muistot saavat kultaiset reunukset 😊. Tai sitten muistelen vain sykähdyttäviä muistojani.  Olemme vuosien varrella retkeilleet Iipan kanssa milloin missäkin Rovaniemen ympäristössä, koska koiria pitää joka tapauksessa ulkoiluttaa.

Olemme löytäneet aina jotain uutta koettavaa luonnosta...pakkasen muotoilemia lumikiteitä...ikimetsien jättipuita...ihmetelleet luonnon muovaamia kelottuneita mäntyjä...olemme kävelleet lähisaareen, joka on täynnä ihmisten asumisen jälkiä, mutta nyt enää vain autioituneita mökkejä...olemme kulkeneet avojaloin Vaattungissa suolla iltamyöhään...löytäneet sieltä  juuri kypsymässä olevia hilloja....seuranneet vuodenaikojen kiertoa...muistelleet menneitä koirasukupolvia, omiamme ja tuttavien....

Meidän retkemme harvenevat, mutta eivät lopu kokonaan. Iippa on muuttanut pois Rovaniemeltä, mutta tulee käymään muutaman kerran vuodessa täällä. Näin ainakin hartaasti toivon!