Hengissäpä hyvinkin, kirjoitushalut vain uinuvat syvällä mielen uumenissa.
Parasta tässä arjessa on rutiinit, jotka on muotoutuneet mielitekojen pohjalta, kaukana täytyy tehdä- mentaliteetista. Myös elämän kohokohdat ovat syntyneet suurempia suunnittelematta, eteen tulleesta tilanteesta.
Mikään ei ole lopullista. Kaikki muuttuu, kaikki liikkuu, kaikki pyörii, kaikki lentää pois ja katoaa. Näin on Frida Kahlo lausunut. Siispä turha takertua menneisiin vaan ottaa tilaisuudesta vaarin. No, niitä vaareja kyllä on ollut tarjolla, mutta olen jättänyt ne kuljeksimaan omia teitään. 😏
Ihan tuulihattu en kuitenkaan ole, edelleen arkeani rytmittää Neuvokas, kuntosali ja uimahalli. Näistä uimahalli tarjosi uuden tilaisuuden, johon tartuin. Saunassa kaksi nuorta naista jutteli uimisistaan ja puutuinpa puheeseen. Omat uimiseni ovat lähes nollassa heikon taidon vuoksi. Kävi ilmi, että toinen nuorista on toiminut uimaopettajana ja minä tenttaamaan tekniikkavihjeitä... yksi vihje tekniikkaan oli koskenkorva 😄 Lopputulemana kysyin josko hänellä olisi jolloinkin aikaa opettaa minulle alkeita.
Hän suostui ja ensimmäinen oppituntini on vielä edessäpäin, mutta odotan innolla. Tylsää meillä ei varmaan tule olemaan!