Toipilaana olo senkun jatkuu viikosta toiseen, edelleen kuljen nelijalkaisena mutta pääsen avustettuna myös ulos, kiitos ystäväni Seijan.
Eräs tällainen 'mettäkeikka' virkisti suuresti mieltäni.
Kaupungin metsurit olivat raivaamassa meillä päin Korkalovaaraa, moottorisahojen pärinä kuului kauas. Mehän tytöt päätimme lähteä äänen suuntaan ja pian näimmekin työporukan, joka valmistautui ruokatuntiinsa nuotiolla luonnon helmassa.
Menimme tulille ja sain kuvausluvan, porisimme hetken metsureitten kanssa ja imimme kaadetun puun ja metsän tuoksua sisäämme.
Yhdistelmä kyynärsauvat+metsäpolku on testattu ja toimii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti