Viimeviikolla oli jälleen taloyhtiössämme pihatalkoot. Vanhan tavan mukaan alotin risusavotan jo päivällä. Illalla käsivarsia särki ja pulssi lähenteli sataa, makkaranpaistoon toisten talkoolaisten kanssa en enää jaksanut osallistua. Josta voitte päätellä, että Laku on todella kipeä!
Edes lämmennyt sää ei tuottanut nautintoa, vaikka kyllä tavan vuoksi olen viettänyt aikaa takapihalla.
Kukkapenkit olen saanut perattua pohjiaan myöten, kiitos kuopuksen avun.
Tälle kesälle valjastan kukkapenkin hyötykasvikäyttöön, ainakin osittain. Olen vuosi toisensajälkeen päättänyt olla ostamatta siemeniä kaupasta, vaan toisin kävi jälleen.
Viime kesänä rutto vaivasi perunamaata, joten teen mökille vain pienen koeviljelyn eri kohtaan, perunan paikalle laitan jotain muuta, ehkä hernettä ja lehtikaalia. Jospa vuoroviljely auttaisi maata toipumaan.
Eipä oo kiva tauti tuokaan. Porukat ympärillä kärsivät koivun siitepölystä, jota on siis ennätyspaljon. Aamulla katselin asfalttia, joka on siis tällä kertaa keltainen. Auton ikkunoista ei meinaa nähdä läpi. Netissä näkee kuvia, joissa on keltaisia siitepölypilviä. Pitäisi myös tuonne pihalle itsensä saada hommiin. No, jos ensi viikonloppuna!
VastaaPoistaTämä tauti helpottaa ajan kanssa, kunhan jaksaa niiskuttaa...tuo siitepölyallergia on ikävä ja keväisin sitä riittää kun kaikki puut kukkii yksi toisensa jälkeen.
VastaaPoista