Lämmin ja aurinkoinen kevätpäivä houkutteli lähtemään hiukan kauemmas kaupungin sydämestä, Virikkolammelle Pöyliövaaran maisemiin. Luonnossa liikkujalle tarjoutuu aina jotain mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa.
Suon läpi johdattelevan luontopolun varrelle pitkospuitten viereen on rakennettu penkki, jossa retkeilijan on mukava levähtää ja tutkailla vuodenkiertoa suolla.
Istuskelun jälkeen passaa jatkaa matkaa vaihtelevassa maastossa polveilevaa polkua eteenpäin.
Lähemmäs lampea tultuamme huomion kiinnitti erikoinen ääni, jota emme aluksi tunnistaneet. Silmät tarkkoina ja korvat herkkinä tutkailimme vedenpintaa ja rantoja...ja keksimme veden väreilyn ... ja veden pinnalla olevia outoja kohoumia. Vastavaloon niitä oli vaikea hahmottaa. Kärsivällisen tarkkailun tuloksena kohoumat paljastuivat sammakoitten silmiksi, mitään muuta niistä ei näkynyt veden pinnalla. Äänikin sai selityksensä, mutta kurnutusta se ei ollut, ennemminkin sellainen lyhyt 'pop' . Odotettavissa kutua, nuijapäitä ja viimein pikkusammakoita : )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti