sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Lähiruokaa


Kesä tuli sittenkin ja niinhän siinä kävi, että kuin taikaiskusta luonto pukeutui kesäpukuunsa!  Lappilaisia helli muutaman päivän helleaalto ja kun aurinko ei laske lainkaan oli vielä illallakin suloisen lämmin. Kyllä kelpasi ihmislapsen nauttia.

Viherpiipertäjänä olen lähes koko ikäni ollut kiinnostunut sekä idättämisestä että villiyrteistä. Niinpä sitten tilaisuuden tullessa osallistuin Neuvokkaan ja Lapin marttojen yhteistyönä järjestämälle villiyrttikurssille.
 Vietimme tovin lähiluonnossa katseet tiukasti maahan suunnattuna ja palasimme saaliinemme Marttakeittiölle valmistamaan siitä syötävää.

Kokemus kurssikäyttöön sopivasta keittiöstä ja välineistä oli uutta minulle. Ohjaajamme oli valinnut reseptit ja jakoi meidät porukoihin, periaatteella jokaiselle jotain tekemistä.
Kokkina en ole kummoinenkaan, mutta isolla porukalla ruuanlaitto oli rattoisaa ja tulokset maittavia.

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Ilmoja pitelee

On se aika tästä kylmästä keväästä jolloin luonnon heräämistä jo odottaa näkevänsä. Hitaasti, mutta varmasti puiden silmut turpoavat ja maisema muutenkin alkaa vihertää.
Virikkolampi on tarjonnut erilaisia elämyksiä vuosittain Seijasiskolle ja minulle, eikä tämäkään kevät tehnyt poikkeusta. Joku oli hetkeä aiemmin poistunut laavulta, tulipaikalla oli vielä kyteviä kekäleitä.
Siinä tulta viritellessä alkoi kaikua joutsenten trumpetti ja lammelle lensi kolme paria. Ehkä joku pari niistä jää pesimäänkin sinne.
Sammakoita - puhumattakaan niiden kudusta - emme nähneet tällä kertaa.

Kylmä sää on puhuttanut ja puhuttaa edelleen kansalaisia. Saariselän hiihtokeskus kääntää voivottelun positiiviseksi ja avaa vielä muutamaksi päiväksi laskettelurinteen!! Kesäkuussa! Saa siinä turisti ihmetellä ja nauttia yöttömän yön laskettelusta aikana, jolloin pitäisi kaivella sääskiöljyt talvisäilöstä!

torstai 25. toukokuuta 2017

Mottimettässä

Tämän kevään säät ovat puhuttaneet ihmisiä, hiihtokelit jatkuivat pitkälle toukokuuta ja vielä toukukuun lopullakin on lunta maastossa!
Neuvokas ja Metsähallitus (tiedekeskus Pilke) järjestävät keväsin koululaisille oppimis- ja virkistystapahtuman koulutusmetsässä, joka on nimetty Mottimettäksi.

Minulle mieluinen tehtävä oli jälleen olla nuotiovastaavana, ja kyllä vaan tulipaikoilla riittikin lämmittelijöitä rastitehtävien välillä.

Itsekin opin uuden taidon, puun korkeuden arvioimisen.
Arvioimiseen tarvitaan oma kroppa ja tieto omasta askelpituudesta. Tässäpä 'resepti' arvioimiseen:
valitse puu,
käännä sille selkäsi,
kävele niin kauaksi että voit nähdä valitsemasi puun tyvestä latvaan kun kumarrut katsomaan sitä jalkojesi välistä,
sen jälkeen kävelet puun luokse askeleesi laskien,
akselpituus x askelmäärä on puun korkeus😀 Kaikki tarvittava on aina mukana!

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Mariana malolla, vappuna vaossa...

Kalenterin mukaan on vapppuaatto, mutta kevät on kertakaikkiaan maaliskuun leutojen säiden jälkeen jumittunut paikalleen. Kunnon hankiaisia ei ole tänä keväänä tullut, lämpömittari on sekin juminut nollan kahtapuolta.
Takapihan lumikinos ei näytä madaltuvan aurinkoisista päivistä huolimatta. Nakkelin hankeen kevätlannotetta, sielläpä se saa kosteutta lumen sulaessa ja vaikuttaa sitten heti maan  paljastuessa.

Potun kasvatus on mielessä tänäkin keväänä, mutta paljon niitä ei kannata laittaa alulle, viimekesäisistäkin kun on vieläkin jokunen syömättä. Ei ole Lakun potunsyönti entisellä mallilla.

Retkeiltyäkin on tullut hiukan kotinurkkia etäämpänä, vanhan maalaiskunnan puolella. Mielenkiintoinen paikka, ehdottomasti ensi kesän retkikohde.

Seurakseni tulevan kesän retkelle saan Sulon, yhden Taivaanrannalla kasvaneista kääpiösnautserin pennuista.  Sulon perhe lähtee matkoille ja he kysyivät josko ottaisin Sulon siksi aikaa hoitoon.

Ajatuksissani palaan yhä useammin vuoteen 2010, jolloin tämä blogi sai alkunsa pitkään jatkuneesta yhteistyöstä omien koirieni kasvattajan kanssa.
Mihinkäs se koira kirpuistaan pääsee!

perjantai 7. huhtikuuta 2017

Huiputtaa vai huiputtaa?

Ärsyttävää tämä suomenkielen uusiokäyttö! Ja vaikka leimautuisin taantumukselliseksi en vaan voi hyväksyä tätä sanojen merkityksen muuttumista. Samaan sarjaan kuin mieletön ja sairaan kaunis liittyy tänään Lapin Radiossa toisteltu huiputus. Kyse ei kuitenkaan ollut lähestyvistä kunnallisvaaleista vaan hiihtokilpailusta. Tunturit huiputetan! Saavatko ne uuden huipun? Vai juksataanko tuntureita?

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Ihmeellisiä uutisia tänään

On taas se aika vuodesta, jolloin mediassa on toinen toistaan kummallisempia uutisia. Alla oleva linkki on kuitenkin täyttä totta. Lumitalkoot todella pidettiin keskuskentällä ja paikalle oli tullut runsaasti väkeä omat kolat mukanaan.
https://twitter.com/ropsrovaniemi/status/845306605612732416
Tämän päivän luonteeseen kuuluen edellä mainittu juttu sai jatkoa.
Nyt RoPs pyytää jälleen kaupunkilaisilta apua.... : )

Olen joskus itsekin juksannut lukijoitani tässä blogissa. Hetken harkitsin sitä tänä vuonnakin, mutta päätin pysyä tiukasti totuudessa.

Hyvää aprillipäivän jatkoa!

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Siperia opettaa

Kauniit kevättalven päivät kuluvat sisällä yskänlääkettä hörppien ja yskien röörejä auki. No, yskä lähtee yskimällä ja nuha niistämällä. Toivottavasti. Kovin moni on manannut pitkään jatkuvaa lentsuaan ja itsekin olen taipuvainen yhtymään kuoroon.
Aurinkolomalta palattuani sairastin viikon petinpohjalla ja kun kunto vähän antoi myöten jatkoin normaalia arkea. Kävin jopa hiihtämässä muutaman kerran vaikkei meno maistunutkaan entiseltään. Ikääntymistäni siitä moitin. Vaan taisipa jäädä toipuminen kesken eikä fysiikka kestänytkään. Nyt sitten otan lusikan kauniiseen käteen ja lepään kun kerran ei ole pakko rientää työn perään.

Jos on ollut kauniita pakkaspäiviä on ollut myös uskomattoman kirkkaita kuutamoöitä! Lumi kimalteli timantteina kuun valossa, kelpasi niitä unen karatessa ihailla!