Vaattunkiköngäs

Sulo lomaili Taivaanrannalla puolisentoista viikkoa ja nyt kotiin palattuaan jätti tyhjän tilan jälkeensä. Ei yksin aamuherätysten vuoksi, ei omien menojen suunnittelun takia vaan oman persoonallisuutensa vuoksi. Sulo muistuttaa luonteeltaan paljon esi-isäänsä Juusoa, vähäeleinen, itsestään numeroa tekemättä valmiina kaikkeen mitä sitten ehdotinkin. Erittäin helppohoitoinen kesävieras : )

Kuten kevättalvella suunnittelinkin muun lenkkeilyn lisäksi teimme retken Vaattunkikönkäälle. Se on todella kokemisen arvoinen paikka, ja jo esteetön reitti tarjosi elämyksiä yhtälailla silmille kuin korvillekin. Olin linnunlaulua ja kosken kohinaa, jääkauden jälkiä maastossa ja koskematonta luontoa.

   
Kaatuneet puut saavat rauhassa maatua ja tarjota kodin metsän otököille.

Vielä riittää uusia polkuja retkeiltäväksi !