Omalta kohdaltani syksy on odotettu eikä haikailu kesän perään tunnu tarpeelliselta. Mennyt kesä on sisältänyt leppoisaa oleskelua ja sopivassa määrin tapahtumia ja ennenkaikkea olen saanut tavata 'pentujani'.
Toivon jatkossakin saavani seurata pentujen elämää ja touhuja.
Kansalaisopistot kautta maan ovat avanneet ovensa opinnälkäisten harrastaa kiinnostavaksi kokemaansa, tarjontaa on laidasta laitaan. Jotkut ryhmät ovat muita suositumpia ja täyttyvät heti ilmottautumisen alkaessa.
Itse sain peruutuspaikan tällaiseen. Kyseessä on tietääkseni ensimmäistä kertaa Rovalassa tarjonnassa oleva Laulutaidottomat-ryhmä.
Musiikki on lähellä sydäntäni, mutta oma laulamiseni on jostain syystä jäänyt ajan saatossa josta syystä ääni pilaantuu ulos tullessaan : )
Lauleskelin aikoinaan Goldwäscher J- ja K- pennuille kuten myös Peacemaker's-pentu Quincylle. Tapasin Quincyn myöhemmin, kun se tuli käymään Suomessa, se reagoi tuttuun lauluun. En malta olla taas kertomatta ajatustani, että kyseessä on ehdollistuminen tiettyyn signaaliin ja tunnetilaan (tätä hyödynnetään koirankoulutuksessa).
Radioa kuunnellessani olen usein napsauttanut sen kiinni, koska sisällöltään köyhä musiikki ärsyttää minua.
Sanoituksessa toistuu pari kolme lausetta ja sävel jumputtaa muutamaa nuottia, melodiasta ei tietoakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti