Eniten tämä hiirulainen on aiheuttanut minulle ärtyisyyttä vanhassa systeemissä. Se toimii moitteettomasti miniläppärissäni, mutta tämä pöytäkoneeni on niin vanha ettei se tahdo ymmärtää uutta hännätöntä lasertulokasta.
Paljon aikaa ja kärsivällisyyttä kuluu vanhan koneen siivoamiseen ja tarpeellisten tai muuten vaan kiinnostavien tiedostojen siirtämiseen uudelle koneelle. Vaan aikaahan minulla kuitenkin riittää, kärsivällisyydestä en niinkään mene takuseen.
Uusi keskusyksikkö on pieni mutta pippurinen, vain ehkä kolmanneksen vanhan koosta. Toivon sen palvelevan moitteettomasti vähintään yhtä kauan kuin edeltäjänsäkin. Jota tosin sain sillointällöin kiikuttaa tohtoroitavaksi.
Ne olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi itseaiheutettuja vaivoja. Sitä kun uskoo niin lujasti itseensä vaikka vähempi riittäisi : ) Paras olisi vaan uskoa, että ne on eri miehet jotka ruumiita tekee ja erimiehet jotka niitä pesee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti