Hae tästä blogista

perjantai 1. helmikuuta 2013

Mieleni minun tekevi


Heti kättelyssä ilmoitan etten ole edes harkitsemassa uuden koiran ottamista, mutta tunnustan että Mindin vierailu veti mielen haikeaksi.
Yllä oleva kuva kertoo Juuson ja minun rakkaudesta retkeilyyn. Tuo kuva otettiin, kun olimme kaverikoira Neron ja Seijan kanssa eräällä laavulla täällä Rovaniemen seudulla. Tuolloin Juuso oli jo vanha koira ja tarvitsi takin jäällä puhaltavaa viimaa vastaan.
Kitsaasti jaan tarkkoja koordinaatteja täällä blogissani, mutta menköön tämä... (lisäys jälkeenpäin=tämä video oli ensin facebookissa julkaisemani, mutta poistin siitä ystävieni kommmenti, koska niistä kävi ilmi kaikkien henkilöllisyys.) teille uudemmat lukijani kerron, että tein vanhoista valokuvista videon, joka kertoo suhteestani Juusoon.

Ehkä taas saan vieraakseni koirakaipuutani lievittämään Herra Levi Lappalaisen kunhan talvi ehtii pitemmälle, kenties Mindinkin : )

9 kommenttia:

  1. Olin niin kauan ilman kissaa, että nyt haluan sellaisen olevan mun kanssa aina ja ikuisesti! Miten kauan sitä ikuisuutta sitten riittääkään! :)

    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon teille pitkää ikuisuutta yhdessä : )
      Hyvää viikonloppua Hämeenlinnaankin!

      Poista
  2. Oh sorry Juuso was so lovely !

    VastaaPoista
  3. Tenhokin voisi kaivata koiramummoa jossain vaiheessa, jos vaan sulla liikenee aikaa ja halua ! :) Meillä on mm. ulkomaanmatka tulossa huhtikuun loppupuolella....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herra Tenho on tervetullut 'mummotettavaksi' Taivaanrannalle..mutta siitä huhtikuusta en voi vielä sanoa mitään!

      Poista
  4. Toi video... kylmäksi vetää edelleen, ja monesti kun olen sen kattonut. Aina sama tunne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin Pirjo, siihen on tunteella koottu olennainen osa Juuson ja minun yhteisiä hetkiä. Pitkään koiran elämään mahtuu paljon, mutta ennenkaikkea Juuso jakoi minun elämäni ja oli kumppani suurissakin muutoksissa. Ilman Juusoa ja Iidaa minun Helsingin aikani olisi ollut yksinäistä ja ikävää. Puhumaattakaan kaikista yhteisistä vuosista!

      Poista