Kapakkakierroksella

Apilaniitystä tuli ensimmäinen tuttavuutemme paikallisiin ravitsemusliikkeisiin. Siitä tuli meille myös 'must go'-paikka : )
Se on suomalaisten pyörittämä ja sijaitsi aivan hotellimme läheisyydessä, siellä tuntui kaikki olevan aivan hotellimme vieressä, rantakin.
Löysimme sen heti purettuamme matkalaukut hotellissa ja lähdettyämme haistelemaan paikallista atmosfääriä.
Kun astuimme sisään ovesta ensimmäiseksi silmiimme sattui baaritiski ja sen ympärillä joukko suomalaisia katsomassa suomalaista TV-lähetystä, miesten hiihdon viittäkymppiä! Istahdimme baaritiskin ääreen joukon jatkoksi ja meidät otettiin vastaan kuin vanhat tuttavat...ihana Ulla-tarjoilija huikkasi meille myöhemmin aina 'hei Kaarina ja Laura' kun vain ilmestyimme paikalle tai teimme lähtöä. Kävimme päivittäin morjenstamassa Ullaa ja Sirpaa.
Apilaniityssä olen juonut elämäni parhaat lettukahvit, vartavasten meille paistetut pitsireunaiset letut, itsevatkattua kermavaahtoa ja mansikkahilloa, jossa oli kokonaisia mansikoita...ja kahvi oli vastakeitettyä!

Las Faluas oli eräs meidän pienen seurueemme ruokailupaikka. Viihtyisä paikka, jossa meistä huolehdittiin myöskin suomenkielellä, kiitos kaikkien aikaisempien suomalaisturistien. Yleensäkin  Inglesissä tulee ymmärretyksi suomenkielellä joka paikassa, myös kaupoissa.

Toinen 'kapakka' johon ihastuin ikihyväksi on Pink Lady. Siitä muodostui meille illan viimeinen käyntipaikka ennen nukkumaan menoa.
Ensimmäisenä iltana sinne poikettuamme oli viileä sää ja valitsimme toisen sisään sijoitetuista pöydistä, loput pöydät olivat ulkona katukahvilana.
Juuri tuona iltana heidän televisionsa lähetti jalkapallo-ottelun Madrid-Liverpool...ja me istuimme aitiopaikalla seuraamassa miten paikallinen väki eli pelin tilanteita... 
espanjalaiset + jalkapallo = intohimo!

Näitä pieniä kahvilatyyppisiä kapakoita siellä lähes vieri vieressä ja jokaisen ulkopuolella oli joku henkilökunnasta kadulla kutsumassa ohikulkijoita sisälle. Ja jälleen suomenkielellä...hmm...olimmekohan niin suomalaisen näköisiä...
Eräs kapakka on nimetty Ryysyrannaksi, sen auton kyljessä komeili Irwin Goodman : ) Jätimme sen kuitenkin korkkaamatta.
Edellä olevasta voisi päätellä, että kapakat kuuluvat jokapäiväiseen elämänrytmiini, mutta totuus on taruakin ihmeellisempi; en ole istunut iltaa ensimmäistäkään kertaa rovaniemeläisissä kapakoissa!