Sinivalkoisin siivin

Kummipoikani ajeli Rovaniemelle kera äitinsä ja koiransa Elmerin, joka on puolivuotias pippurisuola-värinen kääpiösnautseri. 
Ehdimme saunoa ja seurustellakin tovin ennenkuin minun oli aika pakata matkalaukkuni. 
Kummipoikani äiti on omien poikieni serkku. Hän on minulle kuin pikkusisko, jota minulla ei ole koskaan ollut. Minulle oli aikoinaan suuri kunnia, kun hän pyysi minua ensimmäisen lapsensa kummiksi. 
Olen saanut osallistua Hannun elämään koko hänen lapsuutensa ajan ja yhteys toimii edelleen, vaikka poika on jo itsenäinen aikuinen ja asuukin nykyään Pirkanmaalla.  Oli ilo lähteä kummipojan kyyditsemänä lentokentälle odottamaan koneen lähtöä ja matkan alkua.

Matkasta muodostui jälleen täydellisen onnistunut, kerron siitä lähemmin kunhan saan tämän arkeni jälleen järjestykseen.