Latua...latua...

Yöpakkasia ja uutta lunta silloin tällöin; voiko hiihtäjä enempää toivoa!
Eräänä maaliskuisena aamuna nousin auringon kanssa yhtäaikaa, panin sukset jalkaan ja suunnistin metsään.

Jokainen metsässä aamuvarhaisella samoillut tuntee keväisen äänimaiseman. Eikä vain korville nautintoa, vaan herkkua riittää kaikille aisteille. Retkeltä palaa aamukahville  henkisesti virkistynyt  ja elinvoimaa pursuava  ulkoilija.
Peittoa korvilleen kiskova ei tiedä mitä menettää.

Rovaniemi tarjoaa monenlaista maastoa harrastaa ulkoilua, hiihtokaudella löytyy niin helppoa kuin haastavaakin latua.
Linkistä pääsee seuraamaan latujen kunnossapitoa koko hiihtokauden ajan. http://www.mski.fi/rovaniemi/#Rovaniemen_latureittipalvelu

Kun Rovaniemi sijaitsee kahden suuren joen yhtymäkohdassa jää tarjoaa hienot puitteet nauttia sekä ulkoilusta että maisemista.
Voisi sanoa, että jokien jäät ovat yhtä suurta yhteistä olohuonetta, jossa  viihtyvän yhtälailla hiihtäjät kuin pilkkijätkin, samoin kokonaiset perheet lapsineen ja koirineen.
Moottorikelkkailioista puhumattakaan.

Jätkänkynttilä-sillan alla sula on laajempi kuin muina vuosina. Se katkaisee kaupungin tekemän  hiihtoladun, mutta vastapäiseltä rannalta pääsee jatkamaan matkaa suksiaan riisumatta.
Tähän sulaan odotan joutsenia kevätmuuttonsa aikana levähtämään.

Aprillia, aprillia !

Ei vainenkaan, ei Taivaanrannalle tule uutta koiraa, juttu on aprillia, of course !!!          Haittaakse ?

Lauma kasvaa Taivaanrannalla

Kauan jatkunut koiraton kausi Taivaanrannalla on pian taakse jäänyttä elämää !!!
Pitkän pähkäilyn jälkeen  olen varannut pennun kennel Rock's Jewelsiin toukokuun alussa syntyvästä  kääpiöpinseripentueesta!


Jo saksapaimenkoira-aikoinani ihastelin dobermanneja ja kääpiöpinsereitä niiden  linjakkuuden ja ylväsryhtisen  ulkomuodon vuoksi. Lyhytturkkisena niiden ulkomuoto on juuri sitä miltä näyttääkin, rakenteen virheitä ei taitavalla trimmaamisella voi häivyttää. Turkinhoito on helppoakin helpompaa ja koira on aina siisti.

Uuden perheenjäsenen tarkenemiseksi uudelleen virinnyt käsityöharrastukseni pääsee hyötykäyttöön. Aion tehdä sille kokohaalarin yms.talven varalle ja  koska kierrätys on päivän sana materiaalina käytän tietenkin omia vanhoja vaatteitani.
Jo aikanaan tein Juusolle punaisen manttelin omasta college-puserostani. Puikkonikaan eivät jouda jäähtymään, uudessa Novita-lehdessä oli hauska malli koiran palmikkovillapaitaan.

 Kuvan kiinanharjakoiran puku on omistajan kertoman mukaan myös designtuote à la kierrätys.

Muistan....

Muistan sinun syntymäsi....
        muistan sinun pennunpyöreän massusi.....
              muistan sinun tutkimusmatkasi suuuuuuressa maailmassa.....
                    muistan sinun nenäsi vaeltamassa ruohonkorren tyvestä latvaan.....
                           muistan sinun kuvasi lammen pinnassa retkellämme.....
                                  muistan sinun paistattellusi auringonpaisteessa takapihallani.....
                                        muistan sinun syöksysi oravan perään.....
                                               muistan sinun iloisuutesi .....



minä muistan sinua Nekku

Porojen kaupunki

Rovaniemi on rakennettu porojen ikiaikaisille laidunmaille, jossa  porot käyvät edelleen ruokailemassa asutuksesta välittämättä.
Kuten kuvakin kertoo.

Rovaniemi hyödyntää poroa myös  matkailun edistämiseen.
Viitisentoista vuotta taaksepäin muutamat rovaniemeläiset yrittäjät löivät  viisaat päänsä yhteen ja kehittelivät hullunhauskan idean porokisoista keskellä kaupunkia!

Tapahtuman vetovastuu on siirtynyt parikin kertaa mutta välivuosista huolimatta porojen sprinttikisa vetää yleisöä. Porot juoksevat Pohjanhovin rannasta neljännesmailin Koskikatua ylöspäin suoja-aidoin reunustetussa 'rännissä'. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että poro-cup on aivan eri kilpailu.

Rovaniemen poliisilla oli pr-poro Maija, joka menehtyi liikenteen uhrina. Se ehti kuitenkin saada urosvasan, joka on perinyt emonsa pr-viran ja 'tekee poliisia tykö' yleisötilaisuuksissa.
Poliisihuumorilla vasa on saanut nimekseen Artturi (Iivari Reinikainen).

Pysyvämminkin porot ovat asettuneet katsojien iloksi kaupungintalon ja teatterin väliselle alueelle.
Näistä teoksista ja niiden tekijöistä löytyy enemmänkin tietoa täältä http://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=2f5d077c-8fb8-4e66-b0ac-e5aa6524fab2

 Tämän betoniporon nimi on 'Oonko mie tiellä'                               Tämä on nimeltään 'Ulosmarssi',
 Tekijänä Tom Engblom                                                                 taideseppä Risto Immosen teos.

Tämän teos on Teuvo Tuomivaaran käsialaa ja on nimeltään
'Loikka'.

Porotokka tästä vielä puuttuu. Se tervehtii  matkustajia Rovaniemen lentoasemalla. Olen siihen erittäin ihastunut, mutta en ole saanut siitä mieleistäni kuvaa, siksipä laitan linkin
 http://julkisetteokset.rovaniemi.fi/teokset/joulumaan_porot.htm

Ajasta puheenollen

Kevääntulo suorastaan pakottaa multapeukaloitani eikä siitä 'vaivasta' pääse kuin upottamalla ne multaan!

Tämä käsittelyssä oleva kasvi on kehtolehti, toiselta nimeltään äidinsyli. Nimi on kuvaava, se tekee 'poikasen' lehden yläpinnalle, jonka sitten voi  juurruttaa vesilasissa. Lisätä voi tietenkin myös jakamalla juuripaakun. Se talvehtii kyllä kukkapenkissä ulkona peitettynä, mutta silti otan siitä osan sisälle talveksi. Kaiken varalta.
Olen ostanut sen taimena Lapin tarhalta ja sillä on minulle aivan erityinen merkitys.

Olen jakanut sitä ystävilleni ja saanut pistokkaina takaisin, kun se eräänä talvena päätti hävitä Taivaanrannalta. Ehkä nälkäiset myyrät olivat asialla.

Moneen kertaan olen toitottanut etten ole viherpeukalo, siksi pidänkin tästä kehtolehdestä. Se kasvaa kuin rikkaruoho, ei kaipaa sen kummempaa hoitoa, kunhan saa vettä janoonsa : )

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä

Tätä aikaa nyt eletään -räystäät tippuu- (kuka siellä viisastelee?) ja aurinko herättää ihmiset talviunesta,  melkeinpä voisin sanoa että parasta aikaa vuodesta.
 Muutaman asteen yöpakkanen ja eilen satanut uusi lumi sekä ikkunasta nähty latukone kunnostamassa latureittiä suorastaan vaati hyppäämään suksille.
Hiihtokeli näissä olosuhteissa on makeimmillaan!

Kuluneella viikolla palasin ärtyneenä hiihtämästä, tuuli karistaa puista roskaa ladulle josta se sitten tarttuu suksien pohjaan, siihen pitovoideosaan. Hiihto oli nykivää.

Ensimmäistä kertaa uskaltauduin kiertämään Karinrakan, lupa kun olisi hiihtää vain tasaisella. Tasapainoni ja hiihtokuntoni ovat sillä tasolla, että päätin kokeilla....ja kun mäenlaskut sujuivat kiersin lenkin vielä toisenkin kerran.

Kaiholla katselin noita opasteen reittejä, ehkä vielä joskus...

Ilmari

Taivaanrannalla kävi mieluisia vieraita, Nekku-mummeli tässä esittelee nukkuvaa pakettia.
Esittelyn jälkeen Nekku tarkalla nenällään tutki keitä kaikkia onkaan tassutellut olohuoneen matolla ja sen jälkeen olikin vuorossa namikaappi : )

Pieni poikavauva on kasvanut kovasti viime tapaamisestamme ja saanut nimekseen Ilmari. Keskustelimme Äidin kanssa nimestä ja vauvoille annettavista nimistä yleensäkin. Suosikkinimet vaihtelevat aalloittain, yleensä nimillä on jokin tarina taustallaan. Ilokseni perisuomalaiset nimet ovat yleistyneet, omaan sukuuni syksyllä syntynyt tyttö sai nimekseen Saima.

Ilmari on hyväntuulinen vesseli jolla on valloittava hymy! Asiaakin Ilmarilla jo on, jututettaessa hän vastaili  hersyvästi : )  Äidin kertoman mukaan Ilmarin päivät sujuvat jo rytmikkäästi ja päiväunet ulkona maittavat.

Roimunrotko

Tämän kuvan olen ottanut ennen kauppakeskuksen rakentamista. Oikealla näkyvä keltainen rakennus on sodalta säästynyt ja suojeltu kohde. Siitä puretussa matalassa osassa toimi ennen rotkon rakentamista autokauppa. 60-luvulla keskustassa Kansankadullakin toimi autoliike, Auto Vaara, josta meille ostettiin kauniin sininen Neckar Europa Spesial v.-67. Rovaniemi oli silloin ihan jotain muuta kuin nyt!

4-tie halkoo Rovaniemeä vanhaa rautatien linjaa noudatellen. Muistan hyvin  ajan, jolloin rotkoa rakennettiin, se oli mittava työmaa. Kansa alkoi kutsua kaupunkia halkovaa tieuraa silloisen Tielaitoksen piiri-insinööri Roimun mukaan Roimunrotkoksi.
Muistan myös 70-luvulla aprillipilana Lapin Kansassa olleen jutun, jossa kerrottiin alettavan kattamaan rotkoa.
Kaipa sitä oikeastikin oli jossain suunniteltu, nyt se kuitenkin on totta.

 Pitkään kestäneen rakennusvaiheen jälkeen......

....rotko on katettu ja sai päälleen kauppakeskuksen ja näyttää eteläsuunnasta kuvattuna nyt tältä.
Vasemmalla näkyvä punatiilinen rakennus on vanha postiautovarikko, joka on saneerattu taidemuseoksi ja jossa Korundikin sijaitsee.

Aamutoimia

Maaliskuu on pitkällä, valoisa aika on jatkunut jo koko päivän mittaiseksi. Eläkeläisen säännöllinen päivän avaus on aamukahvin keitto, ulos lumitöihin -tänä talvena niitä onkin ollut- virkistymään ja sen jälkeen sisälle nauttimaan kahvista ja kiireettömyydestä. Koiramaisesta elämäntavasta on jäänyt halu toisinaan mennä ulos jo ennen aamukahvia  kameraa ulkoiluttamaan.
Valokuvaaminen on tosin tänä talvena jäänyt vähäiseksi entisiin aikoihin verrattuna, pitkät retket kävellen eivät onnistu vieläkään. Kameran kanssa 'saalistus' kysyy kuntoa, aikaa ja kärsivällisyyttä ynnä sopivaa mielentilaa.