Pientä pottumaata kaavailen taas kuopuksen avustuksella mökille. Lunta on vielä niin paljon, että hanke tuntuu toiveajattelulta. Joka vuosi kuitenkin kesäntulo nopeudellaan yllättää, siis siihen luottaen : )
Viimevuotiset perunat sattuivat olemaan niin jauhoista lajiketta, että tuppasivat hajoamaan keitettäessä. Siitä viisastuneena katsoin nyt tarkoin millaisia siemenperunoita idätin.
Potun syönti on vähentynyt vuosi vuodelta Taivaanrannalla, yksin asuen ei ruuanlaitto ole niin justiin, kuhan jotakin. Kaurapuuro on in, sitäpaitsi se on hyvääkin. Toinen raaka-aine, johon olen mietynyt, on kesäkurpitsa. Kaiholla muistelen Päivin kasvimaata ja siinä kasvaneita valtavan kokoisia kesäkurpitsoja!
Osaisinkohan minä kasvattaa niitä....pitänee kysyä neuvoa.....
Siis lupeissa on jälleen juolavehnää ja ohdakkeita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti