Jostain tuntemattomasta syystä kamerani jää nykyisin kotiin,siksipä turvaudun puhelimen kameraan. Kuvien laatu ei ole samaa kuin järjestelmäkamerassa, mutta niihin on tyytyminen.
Näistä maisemista ammennan elinvoimaa, kasvimaalta kirjaimellisesti, sekä henkistä hyvää oloa. Tähän maisemaan nuorena perustin pesäni ja sain lapseni. Niista ajoista on kulunut jo vuosikymmeniä.
Pojille tämä on edelleen tärkeä paikka, täällä on pienet jalat piipertäneet ja lapsuuden leikit leikitty. Niissä leikeissä ajettiin autoilla ja traktoreilla, ne ovat vaihtuneet aivan oikeisiin moottoorikäyttöisiin koneisiin. Huulilla päristely on siis historiaa : )
Ensimmäiset maistiaiset perunapenkistä....että ne maistuivat makealle !!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti