Lunta ja pakkasta

Talvi näyttää todenteolla kyntensä  lauhan ja pitkän syksyn jälkeen.
Lunta on satanut lähes  päivittäin joulukuun puolivälistä saakka vähän kerrallaan.
Viime viikon lopulla saimme sitten lunta kerralla enemmän kuin 'lääkäri määrää'.
Pientä pihaani sain kolata kolaamasta päästyäni ja sama uudestaan seuraavana aamuna ja taas päivällä.

Lumentulon tauottua oli pakkasen vuoro, oma mittarini näytti -18°C.
No, sää kuin sää on vain pukeutumiskysymys : )
Aurinko viipyy jo pitkään näkyvissä, päivän pituus  Rovaniemellä on nyt 4 tuntia 12 minuuttia.
Puhdas lumi, auringon valo hangella ja puissa saa mielen virkeäksi ja puhtia päivään...

Reikäleivät ja selkäviikot

Juhlapyhät ovat takanapäin ja toivotan arjen tervetulleeksi. Varsinaista muutosta se ei ajankäyttööni tuo, mutta jotenkin vaan loppiaisen jälkeen koen kääntyväni keväälle ja mieli on avoin kaikelle mahdolliselle uudelle.
Uutta ei ole suunnitteilla - ei uutta koiraakaan ; ) - parhaat hetket koen yleensä ex tempore.

Muutaman kerran olen käynyt hiihtämässä, pieniä matkoja kerrallaan. Ensimmäinen kerta  oli hikinen urakka, voima oli kadonnut, toinen sujui jotenkin ja kolmas kerta oli jo nautittava.
Toinen liikuntamuoto, josta pidän, on vesijumppa. Siihenkin tuli pitkä tauko, ehdin jo kaivata tutun porukan sekaan. Vesijumpan jälkeen poreet altaassa ja 'saunaparlamentin' kokoontuminen ....että mie nautin!

Hurtigruten

Loppiaispäivä kului kuin huomaamatta - kiitos television ja käsityön. Teemalta tuli Norjan television taltioima  Hurtigrutenin juhlamatka, en vain tullut tietämään olisiko ollut joku tasaluku juhlan aiheena. Katsottavaa riittikin sitten iltamyöhään saakka. Välillä sentään poistuin tv:n ääreltä, mutta ohjelma houkutteli takaisin. Melkeinpä olisin voinut kuvitella istuvani laivan kannella kutomassa maisemia katsellen.

Yle Areena lähettää kuukauden ajan vielä tuota tallennetta.

Muutama vuosi taaksepäin vietin pidennetyn viikonlopun Lofooteilla, jossa tuo Hurtigruten- reittikin poikkeaa.

Arkistojeni kätköistä kaivoin nämä silloin ottamani kuvat.
Ihmetellä täytyy veden voimaa - näitä kiviä ei ole ihmiskäsi muotoillut.

Hiihtohaaveita

Ei uudenvuoden lupauksia, mitäpä sitä turhia paineita itselleen keräämään, kohtuullisen järkevästi eteenpäin!

Tänään vein sukset huoltoon, mieli palaa ladulle. Fysioterapeutin ohjeiden mukaan hiihto on sallittua vasta kolme kuukautta leikkauksen jälkeen, mutta jos mie jo vähän kokeilisin... kun se hiihto vaan on niin mukavaa. Siinä tekee koko keho työtä ja liikkeen rytmi ottaa valtaansa, ajatuskin vaeltaa omia latujaan....

Vuosia taaksepäin olin silloinkin hoidattamassa vaivojani fysioterapeutilla, joka sattui olemaan SM-tason hiihtäjä. Hän on varsinainen motivaattori ja ladulla ajattelenkin usein silloin käymiämme keskusteluita. Pelkkä 'ruumiin rääkkääminen' ei yksin riitä vaan pitää muistaa venytellä ja pitää lepopäiviä. Huippu-urheilijalla.
Minullahan lepopäiviä kyllä tulee pidettyä, mutta ne tehokkaat venyttelyt...hmm, no jaa...sinnepäin : )

Ikkunasta nähtyä

Tapanina

Joulunviettotapoja muistellessa huomaa aikojen ja tapojen muuttuneen, kuinkahan moni vielä lähtee asiasta tehden tapanin ajelulle? Se perinne juontanee aikaan jolloin joulupäivänä ei ollut soveliasta kyläillä, sen sijaan sitten tapaninpäivänä käytiin sukulaisissa ja naapureissa.
Hevosen puutteessa 'valjastin' potkurin viemään minut tapanin ajelulle - päiväkin oli mitä kaunein!
Pakkasta vain pari astetta ja taivaalla ohutta pilven haituvaa. Koko komeuden kruunasi aurinko, joka matalalla paistaessaan värjäsi pilviä...
Matkani suuntautui mutkien kautta Rokelle, jota kutsun kotitunturikseni, sieltä on huikeat näköalat! Siellä taivaalle katsellessa se näytti erilaiselta eri suunnista riippuen siitä miten auringon  valo taittui pilviin.
Auringon painuessa mailleen se vielä viimetöikseen värjäsi horisontin punaiseksi......

Joulua taivaanrannalla

Taivaanrannalla on vietetty rauhallista ja kiireetöntä aikaa, vailla 'täytyy vielä ehtiä'-tunnelmaa.
Yksin asuvalle ei joulu tuo paineita, varsinkaan kun en koskaan ole viettänyt tiukasti kaavoihin sidottua joulua. Lasteni pienenä ollessa asia oli tietenkin toisin, joulu on lasten juhla ja silloin aikuisten pitää tehdä yhtä ja toista jotta lapsille syntyisi joulumuistoja.

Tänävuonna olen saanut nauttia joulunalusvierailuista.  Ne ovat olleet yllätyksiä ja olenkin niistä nauttinut juuri sen vuoksi. Yllätys toimii aina, tilanne on spontaani ja eletään juuri siinä hetkessä.
Eetu alotti yllätysten sarjan, sitä jatkoivat Blacky, Rita ja Nekku. Myös koiraton naapurini piipahti yllättäen aamulla luokseni ja vietimme yhdessä lämminhenkisen juttutuokion.
Kiitän teitä jokaista käynnistänne.

HYVÄÄ JOULUA !

 Toivotan kaikille lukijoilleni yhteisesti hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä onnea ja menestystä v.2012 !

Leutoa joulusäätä

Rovaniemi on koristautunut jouluvaloin ja Lordinaukiolla on vilkasta. Mikäpä ihmisillä ollessa kun ei pakkanen nipistele poskipäitä ja kuulumisetkin tarkenee vaihtaa pitkän kaavan mukaan.
Omalta osaltani jouluun laskeutuminen sujuu eleettömästi kynttilöitä poltellen ja hämäränhyssyä pitäen....

Fysioterapeutilla

Tänään kävin kontrolli/neuvontavastaanotolla fysioterapeutin luona. Nivelen liikkuvuutta mitattiin astemitalla ja hyväksi todettiin tähän vaiheeseen toipumista. Sain myös uusia jumppaohjeita, täsmäsellaisia.
Pitää aktivoida syviä lihaksia, onneksi olen tutustunut niihin jo joogassa. Muutenkin koen hyötyväni ohjatusta liikunnasta, johon olen aikaisempina vuosina osallistunut, asiat ovat tuttuja ennestään.
Luvassa on myös alkuvuodesta ohjattu kuntoutusjakso...