Hae tästä blogista
sunnuntai 30. lokakuuta 2016
Viikonloppuvieras
Huomenta! Täyttäisitkö minun ruokakuppini, kiitos!
Ja kiitos kysymästä nukuin hyvin, sinun petisi on pehmeämpi kuin se makuupaikka, jonka minulle valmistit. Hiukan minua kyllä häiritsi sinun levoton unesi, käänsit ja väänsit... mutta ymmärrän sinua, minäkin usein unissani juoksen keräämässä jäniksen papanoita metsässä.... anna jo se ruokakuppi! Olen kovalla harjoittelulla oppinut kärsivällisyyttä, mutta rajansa silläkin....ehdit kyllä ladata sen kahvinkeittimen sittenkin kun ollaan tultu ulkoa takaisin....mutta nyt sitä ruokaa ....
lauantai 24. syyskuuta 2016
Oivallus...oppiminen
Kello ja ajanhallinta on tärkeää asioiden sujumisen kannalta. Yli vai vaille? Variaatioita löytyy ja niiden välisen logiikan tajuaminen on edellytys oppimiselle.
Olemme tapailleet Ayaanin kanssa, mutta tähän syksyyn saakka varsinainen suomen kielen haltuunotto on jäänyt pienen taaperon jalkoihin. Nyt taapero on päiväkodissa ja äiti käy Rovalassa nauttimassa ammattimaista opetusta.
Käymme yhdessä läpi hänen kotitehtäviään viikottain. Oivallus - tehtävän ratkaisu = onnistumisen riemu! Se on äärimmäisen palkitsevaa tukiopettajalle : )
Vieraan kielen haltuunotto on paitsi haastavaa myös mielenkiintoista. Maailman yhä 'kutistuessa' on englannin kieli ottamassa kolmannen kotimaisen kielen aseman Suomessa. Tätä vastaan ei auta kapinoida vaikka se joskus ärsyttääkin. Olen ottanut lusikan kauniiseen käteen ja alkanut jälleen pakertaa Rovalassa kielitunneilla. Paljon on kiinni opettajista, heidän tavastaan opettaa. Eräs heistä, Daniel, itsekin suomen kielen opiskelleena osasi hyvin asennoitua oppilaan asemaan.
- two very worried vicars walked to the van
- how much wood would a woodchuck chuk if a woodchuck could shuck wood !
Ymmärrän hyvin Ayaanin suuren urakan vaatiman ponnistuksen - kokonaan vieras maa, kulttuuri ja kieli! Asenne ratkaisee ja se hänellä on loistava.
maanantai 19. syyskuuta 2016
Yhtenä aamuna
Aamun sarastaessa uni kaikkosi eikä suostunut palaamaan. Kävelin kahvipannulle ajatuksena ladata se porisemaan, mutta vilkaisu ikkunasta sai toisiin ajatuksiin. Oli niin houkutteleva sumumaisema, että päätin lähteä kameran kanssa ulos. Pitkästä aikaa.
maanantai 22. elokuuta 2016
Omat kasvatit
Kesä alkaa kallistua syksyyn, mustikka-aika on lopuillaan, puolukat punertavat ja koivuissa näkyy jo enemmän ja enemmän keltaista väriä.
Runsaat sateet ovat kasvattaneet perunat suuriksi. Lehdissä näkyy tummia laikkuja. varmaan jonkun sortin kasvitauti, siksipä kuopus leikkasi varotoimena varret poikki.
Perunoilla riittää kokoa jo yllinkyllin, maitopurkkiperunat jopa liiankin suuria. Olisi ollut hyvä lisätä perunan syöntiä, mutta ei sitä määräänsä enempää....
Muutakin syötävää tarttui mukaan, pieni määrä viinimarjoja ja kauan sitten kaadetusta koivunkannosta suuri määrä sieniä.
Päivän päätteeksi leppoisa kahvihetki kuopuksen kanssa muistorikkaassa pirtissä niitä näitä jutellen antoi hyvän mielen kotimatkalle.
perjantai 5. elokuuta 2016
Kuin jalatonna
Minun pikkuiseni on saanut siipeensä omassa pilttuussaan. En tiedä varmasti kuka tai mikä on vahingon aiheuttanut, itse olen siihen syytön.
Kaikki asiaan liittyvä ilmoittelu hoitui netissä. Kärtykäyrä oli korkealla mutta laantui yllättäen, kun soitin vakuutusyhtiöön. Siellä oli ystävällinen ja neuvova virkailija, tuli mieleen ne IF:in mainokset joissa viulua soitellen homma hoituu. Onneksi autossani on ilkivaltavakuutus.
Silti tuntuu orvolta olla viikko ilman autoa, koska takalasi on tilaustavaraa ja nyt on viikonloppu vastassa.
torstai 28. heinäkuuta 2016
Sydänkesällä
Kirjoitin kaverille ....
Heräsin yöllä
ukkosen jyrinään.
Kuulosti kodikkaalta,
pidän rajuilmoista.
Salamointi ei erotu
valoisassa yössä.
Toista elokuun yöt.
Hellejakson nautinto
rajoittaa metsässä kuljeskelua.
Mustikat alkavat kypsyä
maistuvat parhailta sellaisenaan.
Heräsin yöllä
ukkosen jyrinään.
Kuulosti kodikkaalta,
pidän rajuilmoista.
Salamointi ei erotu
valoisassa yössä.
Toista elokuun yöt.
Hellejakson nautinto
rajoittaa metsässä kuljeskelua.
Mustikat alkavat kypsyä
maistuvat parhailta sellaisenaan.
perjantai 15. heinäkuuta 2016
Taukopaikka
Pyrähdys eteläiseen suomeen sujui rattoisasti, menomatka vesisateessa autoillen, kotiinpäin palaillessa oli mitä kaunein kesäpäivä. Aiheena ajelulleni oli kummipojan häät.
Onnea vielä Heidi ja Hannu!
Kotimatkalla Shell Hartola sattui matkani varrella sopivaan kohtaan, auto pyysi lisäystä tankkiinsa ja kuljettajallakin oli vessahätä. Viivyin tauolla paljon aiottua kauemmin eikä syytä tarvitse arvailla. Ikinä näkemistäni huoltoasemista tämä on ylivertainen!
WC-tilat olivat viihtyisät, siisteys oli huippua, siivouslistakin oli kävijöiden nähtävänä. Sisustuksessakin oli mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Matkustajien viihtyvyyttä on ajateltu myös ulkoalueilla. Alapihalle on rakennettu kaiken ikäisiä ja -karvaisia matkalaisia varten virkistäytymiseen houkuttelevia pisteitä. On mahdollisuus heitellä frisbeekiekkoa, pomppia tuossa trampoliinilla, heitellä koripalloa... aivan pienille lapsille oli turvallinen vesileikkipaikka rannassa. Laiturilta voi vaikka pulahtaa uimaan. Koirillekin on oma uimapaikkansa.
Minun onneni oli täydellinen; kävelin paljain varpain suurella nurmikkoalueella!
tiistai 5. heinäkuuta 2016
Verenpainepilleri
Valistuneena kansalaisena seuraan terveydentilaani epäsäännöllisen säännöllisesti. Verenpainetta olen käynyt mittaamassa TK:n itsepalvelumittarilla. Lukemat ovat olleet sitä luokkaa, että päätin ostaa oman mittarin ja tehdä tarkemman kartoituksen lukemista.
Yläkuvassa on luomuverenpainepilleri, joka tuntuu olevan minulle riittävän tehokas lyhyinäkin kuureina. Mindi oli minulla hoidossa viikonlopun ajan.
Lemmikin vaikutusta verenpaineeseen on tieteellisestikin tutkittu. Olen aiheesta keskustellut myös lääkärin kanssa, joka vahvisti minun oman käsitykseni.
MOT!
perjantai 17. kesäkuuta 2016
Suvivirsi ja lumisade
Aika on vierähtänyt nopeasti, ei huomaamattani vaan monenlaista touhuten, kelloa vilkuillen sekä kalenteria ahkerasti laavaten. Mutta juuri tämän päivän olen päättänyt pyhittää itselleni, katsella valokuviani, muistella muistojani, ajatella sinisiä ajatuksia. Keskittyä kotona olemiseen.
Kuvan rakennus on Rovalan päärakennus, jossa toimii kansalaisopisto ja jossa olen viettänyt paljon aikaa vuosien varrella. Rinteeseen rakennettu piha-alue on porrastettu ja tuettu kivimuurilla. Rovalan synty liittyy vahvasti metsätyömiesperinteeseen, aikaan, jolloin jätkä oli synonyymi rehellisyydelle ja tapojen kunnioitukselle. Siitä ajasta muistuttavat kaiteena olevat uittopuomit.
Rovaniemellä rakennetaan edelleen paljon, kokonaisia kortteleita vanhaa poistuu ja uusia kerrostaloja nousee kuin sieniä sateella. Vanha työväentalo sai väistyä rakentamisen tieltä. Vesivaltion ja TVH:n vanhat rakennukset ovat enää muistoja nekin. Keskustassa oleva kultturihistoriallinen Valistustalo puretaan, keskusurheilukenttä odottaa vielä, samoin uusi uimahalli. Ja katuremontitkin jatkuvat...
Kevääseeni sisältyi pitkästä aikaa myös suvivirsi. Osallistuin maahanmuuttajaperheeni seurassa peruskoulun mamu-opiskelijoiden päättäjäisjuhlaan. Ja kyllä; siellä laulettiin päätöksenä suvivirsi!
Tilaisuus oli tunteita herättävä, opiskelijoista 12 sai päättötodistuksen. Siinä ryhmässä oli kymmenen eri kansallisuutta ja opettaja puhutteli jokaista todistuksen saajaa tämän omalla äidinkielellä, johon opiskelija vastasi myös äidinkielellään. Huomaavaista opiskelua myös opettajalta.
Lapin kesään kuuluu toisinaan lumisateitakin, niin tänä vuonnakin. Kovin ovat vaihtelevia säät olleet. Maitopurkkiperunat laitoimme kuopuksen kanssa jo toukokuussa maahan, en vain ole käynyt niiden kuntoa tarkistamassa. Vaikka tuota lunta tulikin ei silti ole ollut pakkasia.
Talvikauden kuntoiluharrastus jatkuu edelleen, kaupunki järjestää kiitettävästi siihen monenlaisia mahdollisuuksia kesäpassilla. Sen hankkimalla voi osallistua kaikkiin ohjattuihin liikuntatapahtumiin, poislukien uimahalli. Enkä muuten päässyt ensitalven vesijumppaan, kun hakijoitten nimet oli esillä uimahallilla.
Kesähäätkin ovat tulossa, kummipoikani kutsui.....
Kuvan rakennus on Rovalan päärakennus, jossa toimii kansalaisopisto ja jossa olen viettänyt paljon aikaa vuosien varrella. Rinteeseen rakennettu piha-alue on porrastettu ja tuettu kivimuurilla. Rovalan synty liittyy vahvasti metsätyömiesperinteeseen, aikaan, jolloin jätkä oli synonyymi rehellisyydelle ja tapojen kunnioitukselle. Siitä ajasta muistuttavat kaiteena olevat uittopuomit.
Rovaniemellä rakennetaan edelleen paljon, kokonaisia kortteleita vanhaa poistuu ja uusia kerrostaloja nousee kuin sieniä sateella. Vanha työväentalo sai väistyä rakentamisen tieltä. Vesivaltion ja TVH:n vanhat rakennukset ovat enää muistoja nekin. Keskustassa oleva kultturihistoriallinen Valistustalo puretaan, keskusurheilukenttä odottaa vielä, samoin uusi uimahalli. Ja katuremontitkin jatkuvat...
Kevääseeni sisältyi pitkästä aikaa myös suvivirsi. Osallistuin maahanmuuttajaperheeni seurassa peruskoulun mamu-opiskelijoiden päättäjäisjuhlaan. Ja kyllä; siellä laulettiin päätöksenä suvivirsi!
Tilaisuus oli tunteita herättävä, opiskelijoista 12 sai päättötodistuksen. Siinä ryhmässä oli kymmenen eri kansallisuutta ja opettaja puhutteli jokaista todistuksen saajaa tämän omalla äidinkielellä, johon opiskelija vastasi myös äidinkielellään. Huomaavaista opiskelua myös opettajalta.
Lapin kesään kuuluu toisinaan lumisateitakin, niin tänä vuonnakin. Kovin ovat vaihtelevia säät olleet. Maitopurkkiperunat laitoimme kuopuksen kanssa jo toukokuussa maahan, en vain ole käynyt niiden kuntoa tarkistamassa. Vaikka tuota lunta tulikin ei silti ole ollut pakkasia.
Talvikauden kuntoiluharrastus jatkuu edelleen, kaupunki järjestää kiitettävästi siihen monenlaisia mahdollisuuksia kesäpassilla. Sen hankkimalla voi osallistua kaikkiin ohjattuihin liikuntatapahtumiin, poislukien uimahalli. Enkä muuten päässyt ensitalven vesijumppaan, kun hakijoitten nimet oli esillä uimahallilla.
Kesähäätkin ovat tulossa, kummipoikani kutsui.....
lauantai 16. huhtikuuta 2016
Mielellään
Tätä kirjoittaessani pieni koira tuhisee tuossa jalkojeni juuressa. Mindi teki niin vetoavasti toiveensa tiettäväksi eilen Iipan luona etten millään hennonnut sitä kieltää lähtemästä mukaan. Aamulenkki oli nautinnollinen, yöpakkasten jäljiltä hanget kestävät kävellä, ei tarvitse olla teiden vanki.
Takana on vilkas jakso monelaisia tapahtumia, luentoja rasismista, ikääntyvien liikunnasta ja ehkäpä eniten antavana seminaari Oulussa. Sekin käsitteli ihmisen ikääntymistä eri näkökulmista. Paljon seminaarin annista saatoin peilata omien kokemusteni kautta, ikääntymisellä on etunsa. Tuntui mukavalta kun joku akateemisesti koulutettu syventyy asiaan ja laatii 'käppyrän', joka todistaa minun mottoni: elämää oppii parhaiten elämällä : )
Tilaa:
Kommentit (Atom)
















