Minun rakas blogini on jäänyt lapsipuolen asemaan, vaikka kompuutteri jälleen palvelee kuuliaisesti. Syy mokomaan pitää siis diagnosoida uudelleen....taudinkuva on hiukan epäselvä.
Syyskuu on pyörähtänyt käyntiin kaikkine aktiviteetteineen ja jotenkin vaan ne menneet tapahtumat ovat jo niin kaukana, ettei niistä maksaisi vaivaa enää kirjottaa. Ensilumikin ehti peittää maat ja mannut.
Päivitän kuitenkin satokauden tärkeimmät...
Mustikka houkutteli metsään lähes lumen tuloon saakka, kiitos lämpimän syyskuun. Alotin poimimisen heti mustikoitten kypsyttyä, mutta en malttanut lopettaa kiintiön täyttymiseen vaan kerta toisensa jälkeen suuntasin poimurin kanssa metsään...
Porkkanasatokin yllätti runsaudellaan ja ne olivat myös kookkaita ja meheviä. Maa vain on niin savinen ja kova, etttä moni porkkana kasvoi kieroon tai kiinni kaveriin!
Haravoimme Seijasiskon kanssa syksyn lehdet kasvimaalle kuohkeuttamaan maata ja kuopus aikoi keväällä maanmuokkauksen yhteydessä tuoda lisäksi vielä sinne hiekkaa.
No, pieni tauko voi välillä olla ihan hyväksi näissä blogihommissa. Onpa sitten uudella innolla taas mukana. Hienot porkkanat sait kasvatettua. Olen kuullut, että se on hieman hankala kasvatettava. :) En oo itte yrittänyt kyllä. Mustikoita ei oo yhtään. Pitää joskus ostaa kaupasta. Meillä ei tullut mustikkaa. Tosin en oo oikein oppinut koskaan näitä täkäläisiä marjamaastoja. Tietäisin heti muutaman paikan Rovaniemellä ja tuolla Kittilän suunnalla...:)
VastaaPoistaRovaniemen seudulla oli hyvä mustikkavuosi, Ounasvaaraa tuli rampattua asiaksi asti... Mustikka on minun suosikkimarjani ja nyt sitä saankin sitten syömällä syodä.
VastaaPoistaMissähän päin sinä marjastit?