Sunnuntaiaamun unelias rauha vallitsee Taivaanrannalla, emokin nukkuu tanakasti boksissaan aamutoimiensa jälkeen.
Pennut katselevat koiranuniansa äännähdellen ja värähdellen, toistensa lämmöstä nauttien.
Niille alkaa muotoutua persoonallisia ääniä ja tapoja jo näinkin varhain. Ykköspoika laulaa univirttä, se kuulostaa suunnilleen samalta kuin ihmisvauva ääntelisi tutti suussa.
Kakkostytöllä on hurmaava kurluttava ääntely valveilla ollessaan. Sitä kuunnellessani ilo pulppuaa syvältä sisältäni ja kaikki maailman huolet unohtuvat!
Ykköstyttö on pieni liukas liikkuja, joka on porukan pienin mutta ehtivin! Se oli jo syntyessään emon nisällä hädintuskin kalvoista selvittyään : )
Kakkospoika on rauhallinen ja tyytyväisen oloinen, jotenkin se minusta muistuttaa emoaan luonteeltaan, joka on ystävällinen ja täydellisen luottavainen hoitajaansa kohtaan.
Sanomalehti-WC on jo ollut koekäytössä, kakkostyttö illalla oli takaraajat levällään suorittamassa asiaansa lehdelle.
Ihanaa seurata kehitystä ja teitin touhuja näin blogin välityksellä, ku muuten ei näe niitä. Kiitos taas jälleen :)
VastaaPoista